Piparkakkutaloja ja noitia, satukirjojen lumoavat maailmat

Satukirjoista monella tulee mieleen saksalaiset Grimmin veljesten sadut. Hannu ja Kerttu, Jaakko ja pavunvarsi, Punahilkka, Lumikki, Tuhkimo ja moni muu satu on alkujaan Grimmin veljesten, Jacobin ja Wilhelmin, keräämiä ja toimittamia. Saksassa oli 1700-luvun lopulta 1800-luvulle asti käynnissä eräänlainen kansallishenkinen prosessi, jossa pyrittiin löytämään kansan ominaisia piirteitä, ikään kuin alkukotia omalle kulttuurille. Tutkijat menivät kansan pariin ja pyrkivät keräämään aineistoa, jonka pohjalta voisi päätellä, millaista on ollut elämä entisaikoina. Saman kansallisen herätyksen tiimoilta Suomessa alettiin kerätä kansanrunoutta, josta koostettiin sittemmin 1800-luvun puolivälissä Kalevala Elias Lönnrotin toimesta. Saksalaiset sadut olivat alun perin aikuisille suunnattuja tarinoita ja täynnä väkivaltaa, insestiä ja todellista julmuutta lapsia kohtaan. Siksi Jacob ja Wilhelm Grimm muuttivat kertomuksia lapsiystävällisempään suuntaan ja poistivat pahimpia julmuuksia. Heidän tarkoituksenaan oli luultavasti saada laajempi lukijakunta saduilleen ja siksi oli tarkoituksenmukaista tehdä saduista sellaisia, että niitä pystyttiin lukemaan lapsillekin. Esimerkiksi insestiin liittyvät piirteet pyrittiin piilottamaan ja koska oman äidin väkivaltaisuutta oli vaikeampi hyväksyä kuin äitipuolen, syntyi “julman äitipuolen” -käsite. Satuja on kautta aikojen tutkittu eri näkökulmista ja niistä on koetettu löytää niin psykoanalyyttisia merkityksiä kuin yhteiskunnallista sanomaa, mutta todennäköisesti kyse on ennen muuta viihdyttävyydestä. Alun perin sadut kiinnostivat aikuisia suullisessa muodossa ja Grimmin veljesten muokkaustyön ja laajemman painatuksen seurauksena lapsiyleisöä kautta maailman. Myöhemmin sadut päätyivät aiheeksi myös useisiin elokuviin. Walt Disneyn Lumikki, Tuhkimo ja Prinsessa Ruusunen levisivät piirroselokuvina laajalti ja muokkasivat pitkälti käsitystä siitä, millaisina ihmiset näkevät satujen henkilöt. Myös perinteiset tarinakaavat joissa sympaattinen päähenkilö on pahassa pulassa ja vasta erilaisten vaikeuksien jälkeen selviytyy voittoon, ovat peräisin näistä klassisista tarinoista ja muokanneet yleisön odotuksia tarinan kuljetuksen suhteen kaikessa myöhemmässäkin populaarikulttuurissa. Sadut opettavat lapselle selviytymistä vaikeissa olosuhteissa ja niiden kautta monet erilaiset kielteisetkin tunteet kuten pelot, pettymys ja kateus tulevat helpolla tavalla tutuksi. Nykyään satujen luomaan maailmaan tutustuminen on jo osa yleissivistystä, joka tavalla tai toisella välittyy useimmalle ihmisille, viimeistään ainakin elokuvien ja televisiosarjojen viittausten myötä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *