Suomalaisten nuortenkirjojen klassikot

Ensimmäisenä suomalaisena tyttökirjana pidetään usein Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) vuonna 1917 ilmestynyttä Eevan luokka -kirjaa. Todellisuudessa Anni Swan oli julkaissut jo muutama vuosi aiemmin esim. kirjat Iris rukka 1916 ja Tottisalmen perillinen vuodelta 1914. Swanin kirjat pohjautuivat osittain kirjailijan omiin lapsuuden kokemuksiin, osin Sakari Topeliuksen perintöön. Kirjoissa on nähtävissä samoja teemoja, kuin esim. Topeliuksen Linnaisten kartanon vihreä kamari -kirjassa. Swan, joka oli avustanut lastenlehti Pääskystä jo vuodesta 1907 asti, kirjoitti useita nuorten suosikkeja, kuten Pauli on koditon, Kaarinan kesäloma ja Arnellin perhe. Kirjojen tarinoissa kiehtovaa on se, että ne voisivat olla totta. Osassa kirjoista löytyy samoja henkilöhahmoja sivuosista, joka lisää niiden elävyyden tuntua. Anni Swan oli loistava satukirjailija, joka olikin aloittanut uransa nimenomaan satukirjoja kirjoittamalla.

Siinä missä Anni Swan oli kertomisen mestari, Mary Marckin tyttökirjat ovat humoristisia, dialogiin pohjautuvia kuvauksia helsinkiläiselämästä 1910-1920-luvulla. Kirjojen tyylilaji on tuttua englantilaisesta tyttökirjallisuudesta. Vastaavanlaista huumoria ei suomalaisessa kirjallisuudessa juurikaan tapaa, mutta englantilaisista nuortenkirjoista esim. Anthony Buckeridgen Jennings-kirjoissa voi nähdä samaa tyyliä, samoin kuin Wodehousen Jeeves-sarjassa. Eeva-sarjan lisäksi Mary Marck kirjoitti mm. Minnan syyslukukausi ja Tovereiden kesken -kirjat.

Myöhemmistä suomalaisista tyttökirjoista Rebekka Räsäsen Juoniemi-sarja on ollut lukijoiden parissa erittäin suosittu. Osittain Swan-tyyppisissä kartanomaisissa miljöissä liikkuvat kirjat ovat kiinnostaneet useita lukijapolvia. Anni Polvan Tiina -sarja on 1950-luvulta asti ollut varsin suosittu, aina niin suosittu että Tiina yleistyi pienten tyttöjen nimenä. Päähenkilö Tiina on reipas tyttö, jolla on vaikeuksia olla sukupuolensa mukaisesti kiltti tyttö. Hänellä repeytyvät vaatteet ja hän on urhoollinen ja peloton. Tämä johtaa Tiinan usein konfliktiin ympäröivän maailman kuten konservatiivisen koulun opettajien kanssa. Tarinoissa on vahvana opetuksena se, että rehellisyys ja suoraselkäisyys lopulta palkitaan ja Tiina säilyy vaikeuksista huolimatta omana itsenään. Tiina-kirjojen arvomaailma on epäilemättä siirtynyt useille naispolville ja vaikuttanut monen suomalaisen tytön elämään.

Myös Hilja Valtosen kirjat ovat kuluneet 1920-luvulta alkaen monien tyttöjen elämään, vaikka ne varsinaisesti kertovatkin hieman vanhemmista henkilöistä. Monet Valtosen kirjat on nähty myös elokuvissa ja ehkä kuuluisimpana näistä Vaimoke, jonka pääosissa nähtiin Ansa Ikonen ja Tauno Palo.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *